Loppuvuoden kuulumisia (12/2022)

Kaksivuotinen Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittama hanke biodiversiteettikoulutuksen yhteistyön käynnistämiseksi lähenee loppuaan, mutta Biodiversiteettikoulutusverkosto jatkaa toimintaansa. Tässä kuulumisia syksyltä.

Biodiversity.now houkutellut runsaasti opiskelijoita

Biodiversity.now-kurssi on avattu verkoston laajan yhteistyön tuloksena. Kurssi on jo syksyn aikana herättänyt reilusti kiinnostusta ja houkutellut kurssialustoille noin 200 kiinnostunutta oppijaa ja opettajaa. Lue lisää kurssista täältä.

Syksyn ensimmäinen toteutus on syksyn aikana pidetty Helsingin yliopistossa, ja kurssi on saanut positiivista palautetta sekä ideoita jatkokehittämiseen. Olemme syksyn toteutuksen aikana myös parannelleet ja muokanneet kurssia saatujen kommenttien ja kokemusten pohjalta niin, että se on nyt entistä helppokäyttöisempi ja motivoivampi sekä opiskelijalle että opettajalle.

Keväällä kurssi käynnistyy Itä-Suomen yliopiston toimesta ja se on opiskeltavissa myös avoimen yliopiston kautta ilmaiseksi. Katso lisää tietoa täältä.

Kurssi kuuluu jatkossakin sekä Climate Universityn kurssitarjontaan että osaksi Una Europan Micro-Credentials -kokonaisuutta. Lisäksi keväällä kurssille on odotettavissa kansainvälisiä opiskelijoita myös YUFE-verkoston ja muiden kansainvälisten yhteistyökuvioiden kautta.

Olemme jatkaneet Biodiversity.now -kurssin projektiosan kehittämistä. B-osasta on tulossa kolmen opintopisteen laajuinen projektiotyökurssi, jossa vastuuopettaja voi valita kehitetyistä vaihtoehdoista parhaat ja ryhmälle sopivimmat projektit. Lisäksi kurssilla on mahdollista järjestää ryhmäkeskusteluja jo valmiiksi mietityistä aiheista. Kaikki valmiiksi suunnitellut projektityöideat liittyvät ajankohtaisiin biodiversiteettiteemoihin ja lisäävät monitieteistä ymmärrystä vahvistavat biodiversiteettikysymyksiin liittyviä ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitoja. Projektikurssi on opiskeltavissa syksyllä 2023.

Kääpäkurssi maasto-opetusyhteistyön pilottina

Kuvat: Panu Halme

Syksyllä pilotoitiin kenttäkurssiyhteistyötä ja järjestettiin Kääpäkurssi (ECOS1097 Syventävä lajintuntemus: käävät), jonka opettajana toimi Panu Halme. Kurssi toteutettiin viikon mittaisena kenttäkurssina Salamajärven kansallispuistossa.

Keräsimme kenttäkurssilaisilta palautetta sekä kurssista että ristiinopiskelusta. Palaute oli suurelta osin hyvin positiivista, ja kurssia pidettiin hyvänä ja tarpeellisena. Kenttäkurssit nähdään erittäin tärkeinä kenttäbiologien osaamisen kehittymistä ajatellen. Myös mahdollisuus ristiinopiskeluun sai positiivisia kommentteja ja toiveita siitä, että Biodiversiteettikoulutusverkosto jatkaa kehittymistään ja laajentaa opintotarjontaa. Opiskelijoiden toiveena on päästä tutustumaan toisten yliopistojen opetukseen ja ihmisiin jatkossakin.

Vaihtoehdot yhteistyöhön voivat olla eri kenttäkursseilla hyvinkin erilaisia, mutta yhteistyömahdollisuuksien ilmaantuessa uskomme, että niihin kannattaa tarttua. Esimerkiksi tällaisten erikoistumista tukevien kenttäkurssien avaaminen verkostolle voi osoittautua erittäin positiiviseksi kokemukseksi sekä opettajalle että opiskelijoille.

Hanke loppuu, verkosto jatkaa

Vaikka nykyinen hanke päättyy, verkoston opintotarjonta ja ristiinopiskelumahdollisuus jatkuu sekä kevätlukukaudella että seuraavanakin lukuvuonna. Opintotarjonta vaihtelee vuosittain, ja uusia kursseja on suunnitteilla esimerkiksi sienien syventävään lajintuntemukseen ja trooppisiin hyötykasveihin liittyen. Lisäksi Biodiversiteetti nyt -hankkeessa jatketaan biodiversiteettikoulutuksen kehittämistä jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Lue lisää hankkeesta.

Verkostossa tehtyä uutta oppimateriaalia on koottu Avointen oppimateriaalien kirjastoon, jossa se on vapaasti kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä opetuksessa. Verkoston täydentyvään kokoelmaan pääsee tutustumaan täällä.

Verkoston nettisivuja päivitetään, jotta pääsemme aloittamaan seuraavan vuoden uudelta raikkaalta pohjalta. Lisäksi biodiversiteettikoulutusverkosto on saanut uuden hienon logon, jonka joku teistä on voinutkin jo huomata esimerkiksi Twitteristä.

Juuri päättynyt Montrealin luontokokous luo uskoa luontokadon pysäyttämiseen ja yleiseen tahtotilaan biodiversiteettikriisin ratkaisemisessa. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä ja korkeatasoista koulutusta jatkossakin.

Aiempia blogikirjoituksia syksyn ja talven tapahtumista

Ps. huomasithan podcastin virtuaalioppimisympäristöjen työstämisestä biodiversiteettiopetuksen tarpeisiin? Podcastin pääsee kuuntelemaan täällä!

Haluamme toivottaa hyvää joulunaikaa ja monimuotoista uutta vuotta koko hankkeen johtoryhmän puolesta!

Joulunalusterveisin Iida-Sofia Holma ja Elli Hämynen

Biodiversity.now-kurssin esittelyä Climate Universityn vuositapaamisessa (11/2022)

Climate University -verkoston vuositapaaminen järjestettiin Tampereella 2.-3.11.2022 ja Biodiversiteettikoulutusverkosto kävi paikan päällä esittelemässä Biodiversity.now -kurssia. Tapahtumassa oli mukana joitain kymmeniä osallistujia Climate University -verkoston suomalaisista korkeakouluista. Tapahtuman tunnelma oli lämmin ja oli hienoa päästä tapaamaan kasvokkain kestävyysasioista kiinnostuneiden opettajien ja tutkijoiden kanssa.

Tapahtumassa kuultiin viimeisimpiä uutisia ja kehityssuuntia Climate University -verkostossa. Koska Biodiversity.now on täysin uusi kurssi, yliopistonlehtori Irina Herzon sai kunnian esitellä kurssia verkostolle. Kurssi sai lämpimän vastaanoton osallistujilta. On hienoa, että vuosi sitten järjestetyssä edellisessä tapaamisessa esitelty suunnitelma biodiversiteettikurssista on nyt saatu vietyä loppuun, ja kurssi on tällä hetkellä käynnissä, Helsingin yliopiston tarjoamana. Biodiversiteetti ja sen katoamisesta johtuva kriisi on jäänyt yhteiskunnallisessa keskustelussa aikaisemmin taka-alalle, joten koettiin erittäin hyväksi asiaksi, että siihen pääsee nyt keskittymään kokonaisen verkkokurssin (ja tulevaisuudessa myös projektikurssin) verran.

Pääsimme myös esittelemään aivan uutta posteria tapaamiseen osallistujille.

Lisäksi pääsimme vetämään työpajaa Biodiversity.now -kurssin B-osasta eli projektikurssiosuudesta. Työpajaan osallistuneiden henkilöiden erilaiset työ- ja koulutustaustat antoivat mahdollisuuden hyvin monipuolisten ajatusten ja ideoiden vaihtoon. Projektikurssin on määrä koostua erinäisistä projektivaihtoehdoista, ja kurssia tarjoava opettaja valitsee, minkä/mitkä projektivaihtoehdot hän oppilailleen tarjoaa. Haluamme projektikurssin toteutuvan monitieteisissä pienryhmissä, joten tarvitsemme ideoita ja kommentteja myös monipuolisesti eri alojen ihmisiltä. Työpaja oli onnistunut ja saimme paljon mielenkiintoisia ideoita kurssin suunnitteluun ja toteutukseen. Työpajan seurauksena syntyi muun muassa uusi projekti-idea, ja keskustelu sekä näkemykset hyvistä ryhmätyökäytänteistä loivat hyvää pohjaa projektikurssin suunnittelulle, jotta kurssista saadaan mahdollisimman toimiva niin opettajalle kuin opiskelijoille.

Myöhemmin iltapäivällä järjestettiin Sanomisen paikka -yleisötilaisuus Tampere-talon aulassa, päivän tilaisuuden nimi oli Katoava luontomme. Tapahtumassa panelistit Kaisa Mustajärvi Tampereen kaupungilta, metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi, Villivyöhyke ry:n puheenjohtaja Jere Nieminen ja Tampereen luonnontieteellisen museon intendentti Tomi Kumpulainen keskustelivat biodiversiteettikysymyksistä, esimerkiksi koulutuksen roolista biodiversiteettikadon torjunnasta sekä siitä, mitä jokainen voi tehdä biodiversiteetin suojelemiseksi. Tilaisuuden päätteeksi väitöskirjatutkija Samuli Junttila alias Idän Proffa esitti käytyyn keskusteluun liittyvän ja ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeydestä muistuttavan kappaleen. Tapahtuma striimattiin eteenpäin kaikille kiinnostuneille.

Kirjoittanut Sini Bäckström ja Iida-Sofia Holma

Biodiversiteettikoulutusverkoston syksykuulumisia (9/2022)

Syksyllä tapahtuu paljon, niin luonnossa kuin hankkeessammekin. Verkoston toiminta on edennyt vauhdikkaasti ja onkin aika koota hankekuulumisiamme.

Kärpässieni
Nyt on hyvä aika tunnistaa sienilajeja. Kuva: Elli Hämynen

Ristiinopiskelu avautui

Puolukka
Pakkasen puraisemat puolukat ovat herkullisia. Kuva: Elli Hämynen
Pihlaja
Pihlajissa on jo kaunis ruska. Kuva: Elli Hämynen

Biodiversiteettikoulutusverkoston ristiinopiskelu on alkanut, ja opinto-oikeutta verkoston yliopistojen kursseille on jo päässyt hakemaan, ja haku kevään kursseille jatkuu 30.11. saakka. Verkoston kurssitarjonta mahdollistaa osaamisen laajentamisen Itä-Suomen, Oulun, Jyväskylän, Turun ja Helsingin yliopistojen sekä Åbo Akademin soveltuvien alojen opiskelijoille.

Mukana on niin etäopintoina opiskeltavia kursseja kuin kenttä- ja harjoituskurssejakin. Kurssien opiskelu on opiskelijoille maksutonta, ja kurssit on suunniteltu siten, että ne täydentävät kotiyliopistossa tarjottavia opintoja ja tarjoavat mahdollisuuden osaamisen laajentamiseen sekä verkostoitumiseen toisten yliopistojen opiskelijoiden kanssa.

Alkavan lukuvuoden tarjonnassa on 15 kurssia, ja verkoston opintotarjontaa päivitetään vuosittain. Tämän lukuvuoden kursseja ovat muun muassa erilaiset lajintuntemuksen kurssit aina trooppisista kasviheimoista lintuihin ja kääpiin, metsien, metsämaan ja trooppisen ekologian kurssit, kalabiologian menetelmiin ja talviekologiaan perehdyttävät kurssit sekä yleistä ekologista ja luonnonsuojelullista osaamista lisäävät kurssit.

Kurssien tarjoaminen verkoston kautta on toteutettu yhteistyössä yliopistojen opintohallinnon kanssa ja syksyn aikana pilotoidaankin sitä, miten käytännöt toimivat ja miten verkostomaista yhteistyötä opetuksessa tulisi kehittää. Lisäksi jo malttamattomina odottelemme valtakunnallisen ristiinopiskelupalvelun avautumista.

Biodiversity.now-kurssin julkistaminen lähestyy

Järvimaisema
Syksyinen järvimaisema kutsuu vielä vesille. Kuva: Elli Hämynen

Olemme Sitran, Opetus- ja Kulttuuriministeriön ja Nordplussan tuella rakentaneet Biodiversity.now-verkkokurssia, joka opettaa monipuolisesti biodiversiteettikriisin syistä ja seurauksista sekä johdattelee pohtimaan ratkaisuja luontokadon hidastamiseen. Kurssia on tehty yhteistyössä Una Europa -verkoston ja Climate Universityn kanssa, ja kurssin sisältöjä on ollut työstämässä laaja asiantuntijaryhmä eri organisaatioista ja koulutusaloilta. Rahoittajien tuki on mahdollistanut laadukkaiden kurssivideoiden tekemisen sekä kurssin visuaalisuuteen panostamisen.

Kurssi täydentää Climate Universityn kestävyysaiheisten kurssien tarjontaa ja avautuu opiskeltavaksi 7.10. Kurssille ovat tervetulleita niin Biodiversiteettikoulutusverkoston, Climate Universityn, Una Europa -verkoston kuin avoimen yliopistonkin opiskelijat. Myöhemmin kurssista on tulossa myös suomenkielinen versio, uuden jatkuvan oppimisen hankkeen myötä.

Toivottavasti kurssi saavuttaa suuren suosion ja biodiversiteettiosaaminen laajenee sen myötä. Tervetuloa myös lanseeraustilaisuuteen 7.10.

Syksyn suunnitelmia

Metsämaisema
Aurinkoisina päivinä metsässä hehkuvat kauniit syyssävyt. Kuva: Elli Hämynen

Hankettamme on jäljellä reilut kolme kuukautta ja tuohon aikaan mahtuu monenlaista tapahtumaa, yhteistyön syventämistä ja opetusta.

Verkoston opetusyhteistyön pilottinakin toimiva kääpien lajintuntemuksen maastokurssi järjestetään ensi viikolla Keski-Suomessa, ja tästä kootaan näkemyksiä ja kokemuksia kenttäopetusyhteistyön laajentamista varten. Lokakuun alussa lanseerataan Biodiversity.now-kurssi ja puolivälissä kuuta pohjustetaan verkoston kansainvälistä laajentamista UArctic-verkoston konferenssissa Islannissa. Marraskuun alku tuo mukanaan Climate Universityn verkostotapaamisen, jossa biodiversiteettiteemat ovat tänä vuonna keskiössä, ja marraskuun toisella viikolla verkostomme kokoontuu Konneveden asemalle, missä suuntaamme ajatuksia Biodiversiteettikoulutusverkoston toiminnan jatkamiseen ja vakiinnuttamiseen.

Tapahtumien lisäksi syksyyn mahtuu opetusyhteistyön laajentamista, kurssien kehittämistä, uuden virtuaalisen monimuotoisuusoppimisympäristön rakentamista sekä uusia hankehakuja ja -avauksia biodiversiteettiteemojen ympärillä.

Muistathan, että kuulumisiamme voi seurata myös Twitterin puolella!

Ihanaa syksyä, kauniita ruskansävyjä, hienoja sienilöytöjä ja mukavia puolukkasaaliita toivoen Elli

Mitä kuuluu Biodiversiteettikoulutusverkostolle? (6/2022)

Maisemia Tiilikkajärven kansallispuistosta kesäkuussa 2022. Kuva: Elli Hämynen

Kesä on tullut ja hanke edennyt. Tässä kuulumisia siitä, missä hankkeessa mennään ja millä miettein suuntaamme kesälaitumille.

Verkoston opetusyhteistyösopimus (tuttavallisemmin ristiinopiskelusopimus) on allekirjoitettu Itä-Suomen, Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Mukana sopimuksessa on tällä hetkellä osaamista lajintuntemuksesta, eri ekosysteemien ekologiasta, ekologian tutkimusmenetelmistä sekä yleisesti biodiversiteetin tilasta.

Kokonaan uusilla kursseilla paneudutaan trooppisiin kasviheimoihin, uhanalaisuusarviointeihin ja luontokadon syihin, seurauksiin ja ratkaisuihin (lue lisää Biodiversity.now -kurssista aiemmasta blogista). Monimuotoisia suoritustapoja on kehitetty suoteemaisiin kursseihin, kalojen populaatiomallinnukseen sekä trooppisiin kasviheimoihin liittyen.

Kenttäkurssien osalta ensi syksynä pilotoidaan kääpäkurssia, jonka myötä saadaan kokemusta siitä, miten kenttäkurssiyhteistyötä voidaan jatkossa vahvistaa enemmänkin.

Muita ensi lukuvuoden aikana verkoston ristiinopiskeluna opetettavia teemoja ovat lintujen lajintuntemus, luonnonsuojelun perusteet, planetaarinen hyvinvointi, kasvien lajintuntemus, talviekologia, metsäekologia ja metsämaan ekologia.

Suurin osa kursseista on maisteritason kursseja, jotka luovat biologian, ympäristötieteiden ja maatalous- ja metsätieteiden opiskelijoille mahdollisuuden monipuolistaa omaa opintopolkuaan.

Ja mikä hienointa, kurssit ovat auki kaikkien verkoston yliopistojen opiskelijoille eli hankkeemme tavoite biodiversiteettiosaamisen vahvistamisesta ja laajemmasta opetusyhteistyöstä on ottanut ison askeleen. Eikä tämä jää tähän, vaan nyt allekirjoitetun sopimuksen myötä kurssitarjontaa laajennetaan seuraavaksi lukuvuodeksi. Yhteistyön piiriin lisätään kursseja lukuvuotta 2023-2024 varten jo syksyn 2022 aikana. Lisää keskusteluja ja pohdintaa kuitenkin tarvitaan myös jatkossa, jotta yhteistyötä saadaan laajennettua ja ylläpidettyä.

Verkoston käytännön opetusyhteistyö käynnistyy siis toden teolla syksyllä ja ennen sitä tarkennamme vielä kurssien ilmoittautumiskäytäntöjä sekä suoritusohjeita. Lisäksi syksyllä avattavan Biodiversity.now-kurssin videosisältöjä työstetään ahkerasti Sitralta saamamme lisärahoituksen turvin.

Olemme myös saaneet verkostoon mukaan opiskelijaedustajia eri yliopistoista, ja näin pystymme kehittämään opetusyhteistyön toimintamallia opiskelijoiden näkemysten mukaisesti.

Tarkempia tietoja kurssitarjonnasta tulossa nettisivuille piakkoin!

Ihanan monimuotoista kesää toivottaen Elli

Tiilikkajärven kansallispuiston pitkospuita kesäkuussa 2022. Kuva: Elli Hämynen

Kuulumisia LUMA-päiviltä (6/2022)

Luma-keskus Suomi järjesti 13.6.-14.6. LUMA-päivät 2022 -tapahtuman. Tapahtuma järjestettiin Aalto-yliopistolla ja se kokosi yhteen eri puolelta maailmaa olevia luonnontieteiden ja matematiikan opetuksesta kiinnostuneita vieraita. Tapahtumaan osallistui eri alojen ja koulutustasojen opettajia, tiedekasvattajia, tutkijoita ja asiantuntijoita.

Tapahtuman tarkoituksena oli keskustella tiedekasvatuksesta, motivoitua ja saada uusia ideoita työpajoista, sekä verkostoitua muiden tiedekasvattajien kanssa. Opettajien roolin tärkeydestä tiedekasvatuksessa puhuttiin paljon puheenvuoroissa. Eräässä puheenvuorossa sanottiin, että yhden opettajan vaikutus kestää noin 100 vuotta eli toisin sanoen yhden opettajan tekemä työ jatkaa olemassaoloaan pitkälle tämän aktiivisen uran jälkeenkin. Voidaan siis syystäkin korostaa, kuinka isossa osassa tiedekasvattajat ovat motivoimaan ja houkuttelemaan seuraavia sukupolvia tieteen äärelle. Suomen tiedepääoman kasvattamisen vuoksi tieteisiin innostaminen on tärkeää läpi ihmisen elämän: varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja sen yli. Opettajilla on siis suuri merkitys Suomen tulevaisuuden ja kehityksen kannalta.

Tapahtuma oli myös oiva tapa verkostoitua ja kuulla erilaisista opetusprojekteista ympäri maailmaa. Ideoiden ja kokemusten jakaminen muiden kanssa tuntui hedelmälliseltä tavalta kehittää omaa osaamista ja keksiä uusia lähestymistapoja opetukseen. Oli myös hienoa huomata, kuinka eri alueiden erityispiirteet oli huomioitu opetuksessa. Esimerkiksi maassa, jossa kuivuus on suuri maatalouteen vaikuttava tekijä, oli kehitelty opetusprojekti kastelujärjestelmän rakentamisen ympärille. Toisessa maassa, missä on ongelmia kotitalouksien öljyjätteiden käsittelyssä, kehiteltiin oppilaiden kanssa tapa muuttaa öljy saippuaksi naapurustoihin sijoitettavien automaattien avulla.

Erilaiset työpajat esittelivät uusia tapoja ja menetelmiä opettamiseen. Virtuaalisuus, kuten esimerkiksi virtuaalilabrat ja -vierailut, avaavat paljon ovia oppilaille, jotka eivät normaalisti pääsisi fyysisesti osallistumaan vierailuille. Myös virtuaalinen pelillisyys oli kiinnostavaa. Monen eri aiheen ympärille rakennetut virtuaaliset pakopelit olivat hauska tapa sekä oppia teoriaa että harjoitella ongelmanratkaisukykyjä. Virtuaalisuuden lisäksi ilmiöpohjainen oppiminen, projektioppiminen ja yritysyhteistyö olivat tärkeässä asemassa tapahtumassa ja kuvastavat mielestäni hyvin tiedekasvatuksen tämän hetken trendejä.

Tapahtuma oli kaikin puolin antoisa. Keskustelut ja työpajat virittivät tarkastelemaan sitä, kuinka tärkeää on tiedekasvatus ja kuinka motivoituneita opettajia ja muita toimijoita Suomessa (sekä muualla maailmassa) oikein on. Uusien ajatusten ja menetelmien käyttöönotto onkin varmasti helpompaa, kun niitä on viemässä eteenpäin tieteistä innostuneet opettajat ja kasvattajat ja uudistukset kohtaavat ruohonjuuritason tarpeet ja vaatimukset.

Kirjoittanut Iida-Sofia Holma

Terveisiä Seilistä! (11/2021)

Biodiversiteettikoulutushankkeen puolesta lähdimme mukaan Seilissä järjestetyille kenttäasemapäiville kuulostelemaan kenttäasemien kuulumia, esittelemään hankettamme sekä pohtimaan mahdollisuuksia yhteistyöhön kenttäasemilla ja kenttäopetuksessa. Oli mukava päästä tutustumaan kenttäasemien väkeen, kuulemaan kenttäasemien kuulumisia sekä tapaamaan ihmisiä pitkän etäajan jälkeen.

Suomessa on kenttäasemia Lapista Saaristomerelle ja ne erilaisine olosuhteineen, mutta samankaltaisine perustehtävineen muodostavat ainutlaatuisen verkoston. Seilissä asemat olivat laajasti edustettuina ja saimme kuulla ajatuksia asemien perusarjesta, opetuksen järjestämisestä sekä toimintojen kehittämisestä.

Kenttäasemat pitkäaikaisdatan kerääjinä

Kenttäasemilla on keskeinen rooli yliopistojen perustehtävien, opetuksen ja tutkimuksen, näkökulmasta, ja kenttäasemat ovat erityisen tärkeitä erilaisten elinympäristöjen ekologian ymmärtämisessä. Muuttuvan ilmaston ja heikkenevän biodiversiteetin tutkimisessa etenkin pitkät perinteet omaavilla kenttäasemien pitkäaikaisseurannoissa on suuri merkitys. Aineiston keruuseen ja analysointiin vaadittavat välineet ja menetelmät sekä osaaminen löytyvät asemilta. Näistä lähtökohdista myös tutkimusmenetelmien, seurantojen ja kenttätyöskentelyn opettaminen eri alojen opiskelijoille on toimivaa. Lisäksi majoitus- ja ruokapalvelut on järjestetty niin, että tutkimuksen tai opetuksen järjestäminen hoituu kätevästi.

Kenttäasemien toiminta ei ole ongelmatonta ja Kenttäasemapäivien aikana kävi ilmi, että asemien haasteet ovat samankaltaisia. Resurssien niukkuus, vanheneva rakennus- ja laitekanta, pitkät etäisyydet, koronan asettamat rajoitteet sekä kiire, olivat läsnä useilla asemilla. Hankkeemme näkökulmasta toivoisimme yhteistyötä kenttäkurssien järjestämiseen ja mahdollisuuksia asemien käytön tehostamiseen ympärivuotisesti. Tämä voisi tapahtua niin, että opiskelijat eri yliopistoista voisivat osallistua myös toisten yliopistojen järjestämille kenttäkursseille ja tutustua samalla kenttäasemien erityispiirteisiin ja niitä ympäröivän luonnon ekologiaan.

Toinen keskusteltu yhteistyömahdollisuus olisi kenttäkurssien yhtäaikainen järjestäminen eri asemilla ja kurssin aikana kerätyn aineiston esittely myös muilla asemilla opiskeleville. Näin saataisiin tarjottua laajempaa näkemystä esimerkiksi pohjoisen Suomen ekologiasta (esim. Kilpisjärven, Kevon ja Oulangan yhteistyö) yhden kurssin puitteissa. Lisäksi keskusteluissa tuli esille ajatus kerätyn ja kerättävän aineiston laajemmasta käytöstä asemien ja yliopistojen kesken. Tämä tukisi niin opetusta kuin tutkimustakin.

Toki yhteistyötä kenttäasemien kesken on tehty aiemminkin muun muassa tarvikkeiden vaihdossa ja tutkimusaineistojen keruussa. Korona-aikana osaa asemista on hyödynnetty myös etätyökohteina.

Seuraavia yhteistyöajatuksia

Seilin historiaa huokuvassa miljöössä käytiin mielenkiintoisia keskusteluja myös tiedekasvatukseen liittyen ja pohdimme muun muassa mahdollisuutta saada kenttäasemia laajemman yleisön tietoon ilman, että turismi, elämyshakuisuus ja tutkimuksen perusluonne asettuvat ristiriitaan. Monessa paikassa edes lähialueiden ihmiset eivät tiedä tarkemmin siitä, mitä asemilla oikeastaan tutkitaan ja esimerkiksi avointen ovien päivät koetaan hyvänä keinona tietoisuuden lisäämisessä. Lisäksi osalla asemista järjestetään erilaisia tiedekasvatusohjelmia lähialueiden koululaisille ja ovatpa osat asemaympäristöistä myös turistien suosimia kohteita, kuten esimerkiksi Seili.

Avauksina näiden Kenttäasemapäivien keskustelujen pohjalta tarjotaan medialle uutisvinkkiä kenttäasemiin liittyen ja suunnitellaan, voisiko Suomen kattavalle kenttäasemaverkostolle hakea jopa valtakunnallista tehtävää, joka vahvistaisi kenttäasemaverkoston roolia osana yliopistoja. Lisäksi kenttäasemien yhteistyötä suunniteltiin kehitettäväksi InterAct-verkoston ja Restat-verkoston kautta.

Seilin kauniit kalliot ja marraskuun harmaudessakin tunnelmalliset niityt, kedot ja rantametsät käkkyrämäntyineen, katajineen ja pähkinäpensaineen ihastuttivat. Kiitos, että pääsimme mukaan kenttäasemapäiville! Hienoa, että Suomen yliopistoilla on näin laaja kenttäasemaverkosto, jota toivottavasti voidaan tulevaisuudessa hyödyntää entistäkin laajemmin. Toivomme, että yhteistyö asemien välillä tiivistyy myös hankkeemme näkökulmasta ja saamme jatkaa yhteistyötä kanssanne. 

Saaristoterveisin Elli ja Elina

Monitieteinen biodiversiteetti: Kuulumisia Unifin KEVA-seminaarista (11/2021)

4–5.11. järjestettiin Jyväskylässä Unifin KEVA eli kestävyys- ja vastuullisuusseminaari (Sustainability and Responsibility -Seminar), johon hankkeemme osallistui järjestämällä kaksiosaisen työpajan monitieteellisyydestä biodiversiteetin opetuksessa (Multidisciplinarity in biodiversity education). Työpajassa esittelimme projektia ja sen etenemistä, sekä keskustelimme monitieteisyydestä ja sen monista puolista.

Työpajaan osallistui noin 15 henkilöä erilaisista akateemisista taustoista. Edustusta oli muun muassa biologiasta, kielitieteistä, sosiaalitieteistä, luokanopettajista, antropologiasta ja kestävyystieteistä. Saimme mukaan akateemisella uralla hyvin eri vaiheissa olevia henkilöitä: opiskelijoista aina tohtoreihin saakka. Koska työpajan osallistujat olivat hyvin erilaisista taustoista, oli tärkeää selvittää, mitä biodiversiteetti tarkoittaa kunkin oman alan ja itsensä näkökulmasta.

Yhdessä pääsimme lopputulokseen, että biodiversiteettiä ei voi erottaa ihmisestä, koska biodiversiteetti koskettaa jokaista elämän osa-aluetta. Yksinkertaisesti sanottuna: biodiversiteetti on elämää. Keskustelu oli mielenkiintoista ja antoi hyvän kuvan, kuinka jokainen pystyi löytämään jotakin tarttumispintaa aiheeseen. Työpajan ensimmäisen päivän päätimme pohtimalla, mitä mahdollisuuksia ja haasteita monitieteellisyydessä on opettamisen kannalta. Jokainen osallistuja sai kirjoittaa omat kokemuksensa ylös ja lopuksi kävimme ne yhteisesti läpi. Yhteisymmärryksen ja yhteisen kielen löytämisen vaikeus, eri taustoista tulevien oppijoiden eri tietotaitojen luomat hankaluudet ja tieteellisten “siilojen” rikkominen nousivat haasteiksi. Positiivisiksi puoliksi tai ns. “mahdollisuuksiksi” koettiin tietojen yhdistäminen eri aloilta, mahdollisuudet verkostoitua oman alan ulkopuolelta, dialogin lisääntyminen ja uusien ideoiden ja menetelmien kehittäminen ja käyttäminen.

Kokemukset monitieteellisyydestä ja sen mahdollisuuksista ja haasteista

Toisena päivänä keskityimme tarkemmin Biodiversity.now -kurssiin, jota olemme työstäneet yhdessä Climate Universityn kanssa. Kurssi koostuu MOOC:sta eli avoimesta verkkokurssista ja projektiosuudesta. MOOC-osuus on jaettu alustavasti viiteen moduuliin, joissa käsitellään biodiversiteettiä, sen uhkia, suojelua ja ajankohtaisia kysymyksiä. Kurssisuunnitelman esittelyn jälkeen keskustelimme kahdessa ryhmässä. Tehtävänä oli pohtia, millaisia asioita Biodiversity.now -kurssissa pitäisi ottaa huomioon monitieteisyyttä ajatellen. Lopuksi kävimme keskustelujen pääkohdat yhteisesti läpi. Erääksi tärkeäksi kohdaksi nousi keskustelu ja dialogi alojen välillä. Tämä voisi näkyä kurssilla opettajien välisenä keskusteluna jostakin biodiversiteettiaiheesta. Pidettiin myös tärkeänä, ettei tällainen keskustelu ole vain päälle liimattua, vaan dialogin pitäisi alkaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja vaikuttaa myös kurssiin muuhun sisältöön, kuten esimerkiksi kurssilla käytettyihin menetelmiin ja aineistoihin. On myös tarpeellista saada mukaan luonnontieteilijöiden lisäksi ihmisiä, joiden taustat ovat esimerkiksi ihmistieteissä ja taloustieteissä.  Mahdollisina menetelminä mainittiin mm. keskustelut opiskelijoiden välillä ja tapaustutkimukset monitieteellisissä ryhmissä, joiden tarkoituksena on tuoda esiin reaalimaailman monimutkaisuus ja vastata sen luomiin tarpeisiin.

Toisen päivän keskustelujen pohjalta piirretty ajatuskartta. Piirtänyt Emma Hakanen.

Haasteeksi Biodiversity.now -kurssin kannalta nousee, miten alojenvälistä keskustelua voi syntyä ja ylläpitää verkkoympäristössä. Tämän ongelman ratkaisu on erittäin tärkeää, jos ja kun haluamme ylläpitää monitieteistä ilmapiiriä kurssilla. Mahdollisimman monipuolisen tekijäjoukon kerääminen kurssin suunnittelu- ja luomisvaiheessa on olennaista monitieteistä kurssia tehdessä ja ajommekin kiinnittää tähän huomiota.

Lopetimme päivän käymällä yhteisesti läpi Dasguptan raportin (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review) pääteemoja hankkeen vastuullisen johtajan Elina Oksasen johdolla. Kantavana teemana oli ihmisen ja talouden riippuvuus luonnosta ja ekosysteemipalveluista, ja miten tällä hetkellä menetämme tätä luontopääomaa (esimerkiksi maan- ja puhtaan veden käyttö). Kuten työpajassa keskustelimme, myös Dasguptan raportti alleviivaa sitä, että talousjärjestelmäämme ei voi poistaa ympäröivästä luonnostamme. Vaikka tilanne on vakava, toivoa silti on muuttaa nykyisiä järjestelmiämme monimuotoisuutta ylläpitävään ja parantavaan suuntaan.

Seminaarin eri työpajojen pohjalta piirretyt muistiinpanot. Piirtänyt Linda Saukko-Rauta.

Lopuksi haluamme vielä kiittää seminaarin järjestäjiä, Unifia ja Jyväskylän yliopistoa, sekä työpajaan osallistuneita. Työpaja oli oikein onnistunut ja antoi meille paljon hyviä ideoita ja ajatuksia, joita viedä eteenpäin. Monitieteisyys ja yhteisen kielen löytäminen on tärkeää, ei vain Biodiversity.now -kurssin, vaan myös koko luontokadon pysäyttämisen kannalta.

Kirjoittaneet: Iida-Sofia Holma ja Emma Hakanen