Toimintamalli

Biodiversiteettikoulutusverkoston toiminta on käynnistetty Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoituksella vuosina 2021–2022. Hankkeen tarkoituksena on ollut verkostomaisen yhteistyön käynnistäminen ja yhteistyön toimintamallin muodostaminen. Yhteistyö on käynnistetty jo hankkeen hakuvaiheessa ja siitä lähtien yhteistyötä on laajennettu ja toimintaa opetusyhteistyön mahdollistamiseksi kehitetty. Keskeistä toiminnassa on ollut ja tulee jatkossakin olemaan kiinnostus, innostus ja halukkuus toimia yhteistyössä ja kehittää biodiversiteettiaiheiden opetusta ja oppimismahdollisuuksia.

Tässä toimintamallissa kuvataan

  • Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen (Yliopistojen verkostomaisen yhteistyön käynnistäminen biodiversiteettikoulutuksessa) aikana kehitettyjä ratkaisuja.
  • Yhteistyön rakentamisen vaiheita ja hyväksi havaittuja käytänteitä
  • Opetusyhteistyön käytännön toimintaa ja suunnittelua.
  • Verkostomaisen yhteistyön laajentamisen mahdollisuuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia Biodiversiteettikoulutusverkoston kehittämiseksi.

Miksi verkostoa tarvitaan? -Opintotarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen -Opetusideoiden ja -kokemusten jakaminen -Biodiversiteettiosaamisen lisääminen yhteiskunnassa -Opintopolkujen monipuolistaminen -Kanssaopettajuus ja vuorovaikutus samaa aihetta opettavien kesken Mitä verkoston yhteistyö on? Ketä verkosto palvelee? -Kurssitarjontaa muista yliopistoista -Kursseja soveltuvien alojen opiskelijoille, kursseilla erilaisia kohderyhmiä -Opetusideapankki opettajien tueksi -Verkostoitumisen kautta tiedon jakoa ja uusia yhteistyökuvioita opetukseen ja tutkimukseen -Biodiversity.now-kurssi kaikkien käyttöön -Toiminnan vakiinnuttamiseksi hankeyhteistyötä muiden hankkeiden kanssa -Työkalupankki opetusideoiden jakamiseen Miten verkosto toimii? -Ristiinopiskelusopimus opintoyhteistyön pohjana -Tiedotus -Opintohallinto -Opinto-oikeushaku ja -ilmoittautumiset -Ristiinopiskelupalvelu tulossa -Tiedonjako -Viestintä ja markkinointi -Palautteen keruu ja huomioiminen Mitä verkoston tulevaisuudessa? -Uudet rahoitushaut -Toiminta osaksi yliopistojen perustehtävää -Tiedottaminen -Muuttuviin osaamistarpeisiin vastaaminen -Kenttäopetusyhteistyön lisääminen -Kurssitarjonnan laajentaminen -Opetusyhteistyön sujuvoittaminen

 

Hankkeen työpaketit

TP1: Verkoston koulutustarjonnan kokoaminen Katvealueiden tunnistaminen Tarvelähtöisten kurssien suunnittelu TP2: Kurssitarjonnan digitalisoiminen ja monimuotoistaminen hybridiopetuksen muotoon Virtuaaliset oppimisympäristöt Yhdenvertaisuus ja alueellinen saavutettavuus Jatkuvan oppimisen mahdollisuudet TP3: Kenttäopetuksen yhteistoiminnan kehittäminen Kenttäasemien tehokkaampi yhteiskäyttö Yhteisten kurssien pilotoiminen TP4: Opetusyhteistyön toimintamallin muodostaminen Eri yliopistojen vahvuusalojen ja strategisten tavoitteiden mukainen osaaminen koko verkoston käyttöön Sujuva yhteistyön rakenne jatkoa ajatellen

 

 

Verkostomaisen yhteistyön rakentaminen

 

Verkoston toimintaa on lähdetty rakentamaan työpakettien mukaisesti ja verkostoa koko ajan laajentaen.

Keskeistä hanketyössä on ollut olemassa olevan kurssitarjonnan selvittäminen ja katvealueiden tunnistaminen. Katvealueiden ja osaamistarpeiden selvityksen pohjalta eri yliopistojen kursseja on avattu ristiinopiskeltaviksi.

Opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi kursseja on muutettu digitaaliseen ja/tai hybridiopetuksen muotoon.

Kurssien vastuuopettajat ovat olleet pääosassa kurssiensa muokkaamisessa ja avaamisessa verkoston tarjontaan.

Verkoston kurssitarjonta on tarjolla verkoston yliopistojen soveltuvien alojen opiskelijoille maksutta ristiinopiskelun kautta. Ristiinopiskelusopimus on allekirjoitettu Itä-Suomen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa sekä Åbo Akademissa.

Kurssitarjonnassa on mukana 20 kurssia (67 op), ja tarjontaa voidaan laajentaa sopivilla biodiversiteettiaiheisilla kursseilla. Opetusyhteistyön pohjana on Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen allekirjoittama puitesopimus yhteistyöstä suomalaisissa korkeakouluissa.

 

Yliopistojen painopistealueet biodiversiteettiopetuksen yhteistyössä

 

Oulu Suot Virtavesi-ekosysteemit Lintujen lajintuntemus Suojelun perusteet Turku Trooppinen ekologia Trooppinen kasvilajisto Sammalet Luma-toiminta Talouden ja biodiversiteetin vuorovaikutus Helsinki Kasvien lajintuntemus Suojelun perusteet Maatalous Ilmastonmuutos Maaperäteemat Jyväskylä Akvaattinen ekologia Uhanalaisuus Planetaarinen hyvinvointi Maaperäteemat Talviekologia Itä-Suomi Suot Vesiekologia Metsäekologia Biodiversiteetti-politiikka Maaperäteemat Åbo Akademi Rannikkobiologia Meriekologia

 

Verkostomaisen yhteistyön rakentamisen vaiheet

Verkoston laajentaminen, keskustelu ja tiedottaminen mukana kaikissa vaiheissa.

 

Kiinnostus yhteistyöhön biodiversiteettikysymyksissä Kiinnostus opetusyhteistyöhön Tavoitteiden asettaminen (tässä tapauksessa työpaketit) Yhteistyökumppaneiden etsintä Verkoston jäsenten koulutustarjonnan kokoaminen (TP1) Osaamistarpeiden kartoittaminen ja nykyisten opetussisältöjen katvealueiden tunnistaminen (TP 1) Yliopistojen vahvuusalueiden tunnistaminen (TP 1 ja TP 2) Kurssien avaamisen mahdollisuudet: voidaanko kursseja avata laajemmalle opiskelijajoukolle (TP2) Avaamisen mahdollistaminen valituilla kursseilla. Vastuuopettajan kiinnostus keskeistä. (TP 2) Työskentely teemaryhmissä ja asiantuntemuksen yhdistäminen Kurssien kehittäminen, digitalisoiminen ja osaamistavoitteiden selkiyttäminen (TP 2) Monimuotoiset opetusmenetelmät Virtuaalisia oppimisympäristöjä, etäluentoja- ja harjoituksia SEKÄ maasto- ja labrakursseja (TP2 ja TP 3) Kenttäopetuksen tilanteen kartoitus (TP3) Kenttäkurssipilotin suunnittelu (TP 3) Lisärahoituksen hakeminen kenttäopetukseen ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin (TP 2 ja TP 3) Ristiinopiskelu-sopimuksen tekeminen Kurssitarjonnasta sopiminen (aina lukuvuodeksi kerrallaan) Kurssien avaaminen ja opettaminen (ristiinopiskeluraha kannustimena) Kääpäkurssi kenttäkurssipilottina Kurssiyhteistyön jatkosuunnitelmat tarjonnan lisäämiseksi Opetusyhteistyön vakiinnuttaminen osaksi yliopistojen perustehtävää

Yhteistyöverkosto ja toimijat

Verkoston voima: Opettajat ja tutkijat Käytännön toimivuus: Opintohallinto Koulutusyhteistyö: Yliopistot Hankkeet Kansalliset ja kansainväliset verkostot Päätökset ja yhteistyön vahvistaminen: Johtoryhmä Koordinaattorit Opiskelijaedustajat

Vastuut

Vastuuopettajat Kurssien tarjoaminen ristiinopiskeluun, Kurssien kehittäminen ristiinopiskeluun sopiviksi, Kurssien ops-kuvausten tarkistaminen (erityisesti etusijaperiaate), Kurssille ilmoittautuneiden rajaus tarvittaessa, Kurssin opettaminen ja tiedottaminen, Kurssisuoritusten kirjaaminen ja Uusien kurssien kehittäminen Opintohallinnot Ristiinopiskelun opinto-oikeushakemukset, niiden ylläpito ja hallinnointi, Hakuaika ja Hakemusten hyväksymisprosessi, Opiskelijoiden tiedottaminen ja ilmoittautumiskäytäntöjen ohjeistaminen Johtoryhmä Sopimuksen ylläpito ja kurssitarjonnan päivittäminen vuosittain, Opintotarjontatietojen ylläpito nettisivuilla, Opintohallintoyhteistyö, Palautteiden kerääminen ja niiden pohjalta kehittäminen, Aointen kurssimateriaalien jakaminen aoe.fi-palvelussa, Verkoston kurssitarjonnan yhteneväisyydestä huolehtiminen, Verkoston laajentaminen ja Tiedottaminen Oppiaineen vastuuhenkilöt Oman yliopiston kurssitarjonnan laajentaminen, Opettajayhteistyö, Kurssitarjonnan markkinointi ja tiedottaminen ja Opintohallintoyhteistyö

 

Tiedottaminen ja markkinointi

Verkoston sisäinen viestintä sähköpostitse ja kokouksissa Twitter-viestintä kuulumisista ja ajankohtaisten asioiden uudelleentwiittaus Nettisivut (blogitekstit ja podcastit) Tiedotteet ja lehtikirjoitukset & yhteistyötahojen kautta mm. uutiskirjeissä Tapahtumat ja tilaisuudet Suomessa ja kansainvälisesti Yliopistojen uutiskirjeet, sisäiset viestikanavat ja sähköpostilistat Opiskelijaviestintä jokaisessa yliopistossa

Opetusyhteistyö ristiinopiskeluna

  • Opetuksen tarjoaa alan paras asiantuntija. Ristiinopiskelu mahdollistaa sen, että kaikkien ei tarvitse opettaa kaikkea.
  • Ristiinopiskelu on hyödyllisintä syventävillä ja erikoistavilla kursseilla
  • Opiskelijamäärä on perinteisesti pieni ja ei näin ollen kasva ristiinopiskelun myötä liian suureksi
  • Ristiinopiskelun lisääntyminen ja opiskelijamäärien kasvaminen erityisesti pienillä kursseilla hyödyttää koulutusta tarjoavaa yliopistoa yliopistojen rahoitusmallin mukaisesti. Tällöin muista yliopistoista tulevat opiskelijat mahdollistavat kurssin järjestämiseen
  • Opiskelijoille mahdollisuus erikoistavan osaamisen saamiseen
  • Haasteellisimmaksi ristiinopiskelu on todettu perusopintotason kenttäkursseilla, joilla järjestävän yliopiston opiskelijat täyttävät kurssit sekä kursseilla, joiden opettajatilanne vaihtelee vuosittain eikä selkeää vastuuhenkilöä voida sopia.
  • Ennen valtakunnallisen Ristiinopiskelupalvelun avautumista opinto-oikeuksien hallinnointi teettää enemmän töitä opintohallinnon puolella, ja tämän takia opinto-oikeuksien hakuajat on säädetty keskitetysti. Toiminnan vakiinnuttua ja käytäntöjen tultua tutuiksi, kurssien suosion voidaan olettaa kasvavan. Ristiinopiskelupalvelun käynnistyessä myös opinto-oikeuskäytäntöjen ja koko ristiinopiskeluprosessin oletetaan sujuvoituvan.
  • Kurssien opettaminen ja päivittäminen on vastuuopettajien vastuulla, ja kurssien tulee sisältyä vastuuyliopiston opetussuunnitelmaan.
  • Verkosto ei korvaa työstä aiheutuvia kuluja, vaan opetuksen on sisällyttävä opettajan normaaliin opetustyöhön tai tuntiopetukseen. Järjestävä yliopisto saa rahoitusmallin mukaisen korvauksen ristiinopiskeluna suoritetuista opintopisteistä.
  • Kursseille osallistumisen tulee olla mahdollista kaikkien verkoston yliopistojen opiskelijoille
  • Kursseilla voi olla ennakkotietovaatimuksia tai opiskelijamäärärajaus tai kiintiöitä (opetussuunnitelmissa määriteltynä)
  • Kurssien opetus on opiskelijoille maksutonta, mutta matka- ja majoituskuluja voi aiheutua. Näistä ilmoitetaan erikseen kurssin tiedoissa.
  • Nyt alkuvaiheessa kutakin kurssia järjestää vain yksi yliopisto kerrallaan.
  • Useamman yliopiston yhteistyönä järjestettävillä kursseilla ansainnan tulee jakautua opetusvastuun mukaisesti. Yhteistoteutusten jatkuvuuden kannalta on keskeistä varmistaa, että kurssin ristiinopiskeluna järjestämisestä aiheutuvat kulut (tuntiopetuspalkkiot, matka- ja majoituskulut yms.) saadaan katettua ja että kursseilla on ops-koodi ja vastuuhenkilö jokaisesta järjestävästä yliopistosta.

 

Prosessi: Opettaja tarjoaa kurssiaan osaksi verkoston kurssitarjontaa. Johtoryhmä päättää kurssien hyväksymisestä osaksi verkoston tarjontaa (toukokuun loppuun mennessä) ja pyytää yliopistojen hyväksynnän. Johtoryhmä ja opintohallinto päättävät kurssien opinto-oikeuksien hakuajoista. Opintohallinto tekee opinto-oikeuksien hakulomakkeet (sähköiset). Tiedot kursseista ja linkit kurssikuvauksiin ja opinto-oikeuslomakkeisiin nettisivuille. Kurssien markkinointi Opiskelija keskustelee kurssista oman HOPS-ohjaajansa kanssa ja varmistaa kurssin soveltuvuuden osaksi tutkintoaan. Opiskelijat hakevat opinto-oikeutta erikseen kullekin kurssille. Opinto-oikeus myönnetään opintohallinnossa ja opintohallinto tiedottaa asiasta opiskelijoille. Opiskelija ilmoittautuu kurssille kohdeyliopiston järjestelmässä (Peppi tai Sisu). Ilmoittautumisajan päätyttyä kurssin vastuuopettaja käy ilmoittautumiset läpi ja ilmoittaa opiskelijoille kurssille pääsystä. HUOM! Kursseilla on maksimiosallistujamääriä, ja vastuuopettajan vastuulla on kurssille pääsevien opiskelijoiden vahvistaminen (etusijaperiaatteet opseissa). Kurssin vastuuopettaja tiedottaa kurssin käytännöistä ja hoitaa kurssin opettamisen. Kurssin opettaja kirjaa suoritusmerkinnät kohdeyliopistossa käytettyyn järjestelmään (eli samalla tavalla kaikille opiskelijoille). Opiskelija hakee suorituksen siirtoa oman yliopistonsa opintotietojärjestelmään (eli omaan tutkintoonsa), yleensä vapaavalintaisiin opintoihin. Opiskelija saa kurssin ja opintopisteet osaksi tutkintoaan. Järjestävä yliopisto saa ministeriöltä rahoitusta ristiinopiskeluna suoritetuista opintopisteistä. Biodiversiteettiosaaminen kasvaa.

Kenttäopetus

  • Hankkeen tarkoituksena oli myös kehittää kenttäopetusyhteistyötä aiemmassa Biopeda-hankkeessa aloitetun yhteistyön pohjalta.
  • Verkoston tarjonnasta löytyvät nyt kääpien lajintuntemuksen, metsäluonnon monimuotoisuuden, suoekologian sekä talviekologian kenttäkurssit. Lisäksi verkostomainen kenttäopetus tehostaa kenttäasemien käyttöä ja hyödyntämistä.
  • Kenttäkursseilla on usein maksimiosallistujamäärä, mikä voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä opiskelijoille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelija saa ristiinopiskelun opinto-oikeuden ja ilmoittautuu kurssille, mutta saa vasta ilmoittautumisajan päätyttyä tietää, pääseekö kurssille. Tämä hankaloittaa opintojen suunnittelua sekä toisella paikkakunnalla järjestettävälle kenttäkurssijaksolle tarvittavia valmisteluja (matkat ja majoitukset yms.).
  • Kenttäkurssiyhteistyön osalta olisi myös hienoa, että kenttäasemilla perittävät kulut olisivat samansuuruisia kaikille kurssin opiskelijoille. Tähän on hyvä tarttua kurssikohtaisesti.
  • Syksyllä pilotoidun Kääpäkurssin pohjalta voidaan todeta, että opiskelijat pitävät kenttäkursseja tärkeinä ja toivovat mahdollisuutta osallistua niille jatkossakin. Moni sanoi oppineensa lyhyessä paljon uusia lajeja ja metsäekosysteemien ymmärrystä. Kenttäkurssien merkitystä lajiosaamisen kehittymisessä pidettiin valtavana. Opiskelijoiden välinen vuorovaikutus sekä maastossa oppiminen koettiin merkitykselliseksi työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen oppimisessa. Saatu palaute kannustaa jatkamaan ja laajentamaan kenttäkurssien tarjontaa verkoston kautta.
  • Mahdollisuudet yhteistyöhön eri kenttäkurssien kesken ja kanssa ovat hyvin tapauskohtaisia, mutta mahdollisuuksien ilmaantuessa niihin kannattaa tarttua. Esimerkiksi erikoistumista tukevien kenttäkurssien avaaminen verkostolle voi osoittautua erittäin positiiviseksi kokemukseksi sekä opettajalle että opiskelijoille.

Verkoston kurssitarjonnan laajentaminen

  • Verkoston toiveena ja ideana on, että opetusyhteistyö laajenee jatkossa ja vähitellen Biodiversiteettikoulutusverkoston toiminta asettuu osaksi yliopistojen omaa toimintaa.
  • Uudet kurssit voidaan lisätä mukaan ristiinopiskelusopimukseen keväisin johtoryhmän päätöksellä. Lisäksi tarvitaan vahvistukset yliopistojen johdolta.
  • Sopimukseen lisättävien kurssien on oltava vastuuyliopiston opetussuunnitelmassa. Riittää, että kurssi on vain yhden yliopiston opetussuunnitelmassa ja ristiinopiskelun kautta opiskeltavissa myös muista yliopistoista tuleville opiskelijoille.

 

 

Uudet kurssit

Verkostossa on mahdollisuuksia myös täysin uusien kurssien toteuttamiseen. Lähtökohtana on, että vastuuopettaja on mukana prosessissa koko ajan, ja hänellä on vastuu ja valta kurssin sisällöstä ja toteutuksesta. Heti uuden kurssin kehittämisen alkuvaiheessa on varmistettava, että kurssi on mahdollista lisätä vastuuopettajan oman yliopiston opetussuunnitelmaan.

Hankkeen aikana keskityttiin pääasiassa olemassa olevien kurssien kehittämiseen ja monimuotoistamiseen lyhyen (kaksi vuotta) toimintakauden vuoksi. Hankkeessa kehitettiin erityisesti maisteritason kursseja, joissa on yleisesti ollut vähän opiskelijoita, ja joille tunnistettiin tarvetta myös muissa yliopistoissa. Näin edistetään kurssitarjonnan valtakunnallista saatavuutta ja monipuolisuutta biologian koulutusalalla sekä myös opetuksen laatua yliopistojen osaamisprofiileja hyödyntäen.

Kokonaan uusi kurssi Biodiversity.now tehtiin verkoston, Climate Universityn ja Una Europa -allianssin yhteistyönä.

Yhdenmukaisuuden vuoksi uusissa kursseissa pyritään viiden opintopisteen laajuuteen. Tuotettavat oppimateriaalit lisensoidaan sopivalla cc-lisenssillä ja julkaistaan mahdollisuuksien mukaan Avointen oppimateriaalien kirjastossa (aoe.fi). Lisenssistä ja materiaalien käyttöoikeuksista sovitaan jo kurssityön alkuvaiheessa, ja opettajien kanssa tehdään sopimukset asiasta.

 

Biodiversity.now-kurssi

  • Kokonaan uusi kurssi Biodiversity.now tehtiin verkoston, Climate Universityn ja Una Europa -allianssin yhteistyönä. Mukana työssä oli asiantuntijoita lukuisista eri organisaatioista Suomesta ja kansainvälisesti.
  • Kurssityötä rahoittivat Opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi Sitra ja Nordplus.
  • Kurssilla käsitellään biodiversiteettikriisin syitä, seurauksia ja ratkaisuja monitieteisesti.
  • Avattu opiskeltavaksi sekä Biodiversiteettikoulutusverkoston että Climate Universityn kautta, missä se täydentää kestävyys- ja vastuullisuusteemaisten kurssien tarjontaa.
  • Avattu myös kaikkien kiinnostuneiden opiskeltavaksi Avoimen yliopiston kautta, ja näin toivotaan lisättävän biodiversiteettiosaamista yhteiskunnassa.
  • Kurssi kuuluu lisäksi Una Europan micro credentials -kokonaisuuteen sekä YUFE-tarjontaan. Näin tavoitetaan myös kansainvälisiä opiskelijoita.

 

Johtoryhmä hyväksyy kurssin lisäämisen sopimukseen (vuosittain, keväällä) Vahvistus yliopistojen johdolta Johtoryhmä päättää yhdessä opintohallinnon kanssa kurssin hakuajoista Opettaja kehittää kurssia sopivaksi ja tarkentaa etusijaperiaatteet ops-kuvaukseen oman yliopistonsa ohjeiden ja aikataulujen mukaisesti. Kurssista tiedotetaan ja kurssin opinto-oikeuden haku avataan verkoston nettisivuilla Kurssitarjonta tarkistetaan vuosittain

Verkoston periaatteet

Verkoston toimintaa käynnistettäessä kerättiin ajatuksia ja näkemyksiä siitä, millaiseksi verkoston toiminnan toivotaan muotoutuvan ja mitä asioita verkostomaiselta yhteistyöltä toivotaan. Tuolloin verkoston toiminnassa tärkeäksi koettiin motivaatio, tieto, avoimuus, osallistuminen ja viestintä. Nämä ovat tärkeitä myös jatkossa. Verkoston monipuolisen koulutustarjonnan tulee jatkossakin täyttää seuraavat kriteerit:

Sisällön laatu ja ajantasaisuus - edellyttää korkeatasoista tutkimusta Opintojen selkeys -Rakenne ja aikataulu -Sisältö -Tavoitteet -Arviointi Helppo löydettävyys ja saavutettavuus & Hyvä ohjaus Hyödyllinen opiskelijalle - Sisällöt -Menetelmät - Oma opintopolku Kätevä opettajalle - Hallittavuus - Helppous - Päivittämisen sujuvuus Yhdenmukaisuus ja avoimuus - Tasavertaiset oppimisen mahdollisuudet kaikille - Tiedon avoimuus - Yhteistyön avoimuus

 

Jatkosuunnitelmat

  • Biodiversiteettiopetusyhteistyön jatkamiselle ja laajentamiselle on selkeä tarve.
  • Hankkeen aikana yhteistyö on käynnistetty ja jatkossa toimintaa vakiinnutetaan osaksi yliopistojen perustoimintaa. Tavoitteena on, että opintotarjonta ja opiskelijamäärät kasvavat.
  • Ideoita verkoston toiminnan laajentamiseen:
  • Yhteisopettajuus ja opettajien liikkuvuus yliopistojen välillä
  • Kiertävät vastuut kurssien järjestämisessä
  • Kenttäopetusyhteistyön lisääminen ja kenttäasemien käytön laajentaminen
  • Opetusideoiden, työkalujen ja hyvien käytänteiden jatkuva kerääminen nettisivuille, jatkaen aiemman kenttäopetushankkeen (Maasto-opetus.fi) toimintaa
  • Yhteistyön lisääminen opinnäytetöiden ja harjoittelijoiden osalta
  • Järjestöjen ja yhdistysten houkutteleminen mukaan toimintaan, koska niissä on paljon osaamista ja niiden kautta voitaisiin tavoittaa erilaisia kohderyhmiä, joissa bd-osaamista tarvitaan
  • LUMA-toiminnan painopistealueiden laajentaminen biologian ja luonnon monimuotoisuuskysymysten suuntaan
  • Verkoston/teemaryhmien tapaamisten jatkuminen (samaan tapaan kuin hankkeen lopussa Konneveden tutkimusasemalla).
  • Uudet yhteiset rahoitushaut

 

Takaisin sivun yläosaan