Lokakuun lopussa biodiversiteettiverkosto kokoontui tietokoneiden ääreen pohtimaan hankkeen etenemistä ja biodiversiteettiaiheisten kurssien kehittämistä. Päivän tavoitteena oli tutustua muihin verkoston jäseniin sekä suunnitella yhteistyötä samojen teemojen opettajien kesken. Kiitos kaikille päivään osallistuneille antoisista keskusteluista ja kiinnostuksestanne osallistua hanketyöhön.
Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän yhteistyötä
Päivä alkoi Itä-Suomen yliopiston akateemisen rehtorin Tapio Määtän avauspuheenvuorolla yliopistojen yhteistyön merkityksestä. Hankkeen näkökulmasta yhteistyön kehittäminen nähdään välttämättömänä kehityssuuntana yliopistokoulutuksessa, sillä ei ole järkevää, että kaikki yliopistot ylläpitäisivät kaikkia samoja kursseja. Puheenvuorossaan Määttä korosti opetusyhteistyön merkitystä niin opiskelijoiden kuin opettajienkin näkökulmasta ja toivoi, että yhteistyö motivoi opettajia opetuksen kehittämiseen ja tekee biodiversiteettiopetusta laajemmin näkyväksi ja saavutettavaksi.
Osaamistarpeisiin voidaan vastata tiiviin yhteistyön avulla
Aloituspuheenvuoron innostamana olikin hyvä siirtyä työpajakeskustelujen pariin ja pohtia sitä, miten luonnon monimuotoisuuteen liittyviä kursseja voitaisiin verkoston voimin kehittää. Keskustelu eteni vilkkaasti ja oli hauska huomata, miten monipuolinen ja asiantunteva verkosto meillä on koossa.
Hankkeen tavoitteina on tunnistaa opetuksen katvealueet ja biodiversiteettiasioiden osaamistarpeet sekä kehittää kurssitarjontaa ja muodostaa opetusyhteistyön toimintamalli. Jo aiemmin tunnistettujen katvealueiden ja osaamistarpeiden pohjalta suunnittelupäivässä paneuduttiin kehitettävien kurssien valintaan sekä suunnitteluyhteistyön käynnistämiseen.
Päivän aikana keskusteltiin osaamistarpeista ja näihin vastaavista kurssiteemoista aiheryhmittäin. Tavoitteena on, että kursseja kehitetään yhdistelemällä, digitalisoimalla ja kenttäkurssiyhteistyötä tekemällä sekä kehittämällä muuta opettajia motivoivaa ja opiskelijoiden opintomahdollisuuksia parantavaa toimintaa. Osassa teemoista tämä tarkoittaa uuden kurssin tekemistä, osa olemassa olevista kursseista soveltuu lähes suoraan jaettavaksi verkoston käyttöön ja osaa kehitetään yhteistyössä sisältöjen ja/tai menetelmien pohjalta. Etenkin peruskurssien osalta pyritään jakamaan ideoita, materiaaleja ja kokemuksia kurssien opettamisen tueksi ja kurssien yhteisessä kehittämisessä keskitytään maisteritason kursseihin.
Kurssien kehittämisessä opettajien asiantuntemus ja kiinnostus ovat keskiössä
Kehitettäviksi kurssiteemoiksi sovittiin tässä vaiheessa DNA-viivakoodaus, sammal-, sieni- ja jäkälälajien lajintuntemus, lintujen lajintuntemus, suoluontotyyppien tuntemus ja ekologia sekä biodiversiteettipolitiikka. Lisäksi käynnissä on ahkeraa suunnittelua myös useisiin muihin teemoihin, kuten vesieliöihin, trooppiseen ekologiaan, talviekologiaan sekä biodiversiteetin talousnäkökulmiin liittyen. Tällä hetkellä suunniteltujen kurssien lisäksi lista tulee siis laajenemaan hankkeen edetessä. Kehitettäviksi valitut kurssiteemat käsittelevät laajasti biodiversiteetin eri tasoja ja yleisenä tarkoituksena on yhteyksien hahmottaminen geneettisten tutkimusmenetelmien, lajintuntemuksen, elinympäristöjen ekologian sekä ihmistoiminnan välillä.
Päivän aikana juteltiin myös uhanalaisuuteen liittyvän kokonaan uuden kurssikokonaisuuden sekä Climate Universityn kanssa yhteistyössä rakennettavan biodiversiteettikurssin työstämisestä. Näiden kurssien tarkoituksena on lisätä biodiversiteettiosaamista yhteiskunnassa ja johdatella ymmärtämään biodiversiteettikriisin syitä ja ratkaisuja sekä pohtimaan uhanalaisuustiedon merkitystä ja soveltamista.
Hanketyö etenee kurssien sisältöjen ja menetelmien aiheryhmittäisen suunnittelun parissa ja tarkoituksena on, että jokainen opettaja pystyy tarjoamaan asiantuntemustaan verkoston käyttöön. Kursseilla sovelletaan vaihtelevasti niin digioppimisen pedagogisia menetelmiä kuin kenttäopetustakin opettajien näkemysten mukaisesti.
Hienoa, että meillä on mukana näin laaja joukko eri alojen asiantuntijoita. Ja mukaanhan pääsee vieläkin!
PS. Kenttäopetuksen kehittämiseen paneudumme marraskuun puolivälissä Kenttäasemapäivillä Seilissä, kuulumisia tulossa reissun jälkeen.
Innokkain monimuotoisuusterveisin Elli